Ero narsistista ei ole koskaan lopullinen. Narsisti kuvittelee omistavansa uhrinsa vielä eronkin jälkeen, hänelle uhri on aina hänen miehensä/ vaimonsa. Entisen puolison uusi kumppani on "vienyt häneltä puolison" ja uusi kumppani mitätöidään, halvennetaan merkityksettömäksi.
Eron jälkeen narsisti kostaa lopun elämäänsä kuvittelemiaan kokemiansa vääryyksiä. Silti hän samalla kuvittelee että hänellä on valta ottaa entinen puoliso takaisin niin halutessaan. Välillä hän saattaa sitä yrittääkin, eli eron jälkeen narsistin suunnasta seuraa vuoroin vihaa ja kostoa ja vuoroin "lepyttely-yrityksiä" ja sovinnonelkeitä.
Yhteinen omaisuutenne on erossa narsistin. Narsistin uhri ei todellakaan saa pitää omaa taloaan ja tavaroitaan, vaan ne kuuluvat narsistille. Narsistin uhria et näe asumassa entisessä kodissa lasten kanssa, siellä asuu narsisti joko lasten kanssa tai ilman. Narsisti riitelee yhtä raivoisasti, jopa raivoisammin rahasta erotilanteessa. Hän ei neuvottele, hän vaatii. Hän ei voi hyväksyä mitään normaalia tasajakoa, hänen on saatava kaikki itselle ja mielellään toisen tulee lähteä yhteisestä talosta tyhjin käsin pelkät velat mukanaan.
Eron jälkeen narsistille on tärkeää saada yhteiset ystävät ja tuttavat, omat sukulaiset, puolison sukulaiset ja viranomaiset omalle puolelleen. Niinpä narsisti aloittaa entisen puolison mustamaalaamisen kaikille tahoille. Hän esittää säälittävää uhria, joka on sinnikkyyttään kestänyt kauhean kumppanin kanssa. Tavoitteena on että uhrilta viedään kaikki kontaktit läheisiin, saadaan hänet viranomaisten silmissä näyttämään rikolliselta ja syylliseltä.
Jos teillä on yhteisiä lapsia, silloin olet liemessä. Narsisti tietää, että lasten kautta kostaminen toimii varmasti ja sitä voi tehdä hamaan hautaan saakka. Narsisti tietää, että uhri rakastaa lapsia ja sitä hän käyttää, mikä sen herkullisempi tilanne. Narsistin tavoite on, että toiselta vanhemmalta viedään mahdollisuus elää lastensa kanssa. Siihen kuuluu usein mm. yksinhuoltajuuden hakeminen, tapaamisten kanssa pelaaminen, lasten ja toisen vanhemman yhteydenpidon estäminen, Narsistin tavoite on myös, että lapset alkaisivat myös vihata toista vanhempaansa kuten hänkin vihaa. Siinä ei narskulle ole mitään merkitystä sillä, mitä se lapsille tekee, eikä hän sitä näekään. Narsisti ei osaa erottaa itseään ja lapsia. Usein narsistin lapset ovatkin jossain vaiheessa psykiatrisen hoidon tarpeessa: masennusta, syömishäiriöitä, häiriökäyttäytymistä, itsetuhoisuutta jne. Ja tästä narsisti syyttää toista vanhempaa – tietenkin. Toinen vanhempi on hänen mukaansa huono ja vaaraksi lapsille.
Ja miten hän itse sitten hoitaa lapsia? Niistä itsekkäistä lähtökohdista kuin kaikki muukin hänen elämässään. Ei narsisti lapsistaan piittaa, hän alkaa elää uutta, omaa elämäänsä. Siihen kuuluvat alati vaihtuvat uudet kumppanit (jotka lasten pitäisi hyväksyä "uudeksi äidiksi/ isäksi"), pakeneminen arkipäivästä matkailuun ja kaikenlaisen tavaran osteluun sekä hauskanpitoon, riitely kaikkien mahdollisten kanssa, biletys. Lapset ovat vain se välttämätön paha, joka hoidetaan vain kulissien ylläpitämiseksi.
Narsistinen persoonallisuushäiriö 
Tämä kirjoitus on kuin suoraan omasta elämästäni. Olemme eronneet exän kanssa joulukuussa 2005. Eromme oli tosi riitainen. Alkuvuodesta 2005 asuin 1 kk:n erillään ns. sovittelevan avioeron tuumaustauolla. Kuitenkin päivänä kun muutin, sain jäähyväistekstiviestin, pidä huoli lapsista , minä en enää jaksa". Seuraavat tunnit vietin lasten kanssa paikallisella poliisiasemalla. Myöhemmin selvisi, että viesti oli vain kiusan tekoa, exä oli aivan normaalisti töissä.. Koko sen seuraavan kuukauden aikana en saanut tavata kahta yhteistä lastamme. Sitten teimme sovinnon, että jatkamme avioliittoamme. Pari kuukautta meni hyvin, kunnes mieheni alkoi aluksi saunakaljojen jälkeen vihjailla, että mitäpä touhusit kun olit yksin, hehe hee ja viikkojen kuluessa se muuttuikin niin, että täysin selvistäpäin alkoi kuittailemaan ko. ajasta. Exä uhkasi tappaa itsensä eka kertaa 5/05 tuhdissa humalassa veitsi kurkulla. Pari viikoa myöhemmin "hyvästeli lapset" ja lähti autolla jonnekkin, minä ilmoitin polisille ja he taas partion seuraamaan exän silloisen auton liikkeitä. Muutaman tunnin jälkeen palasi kotiin, aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Sinnittelin reilut puoli vuotta, ja viimein kun exäni pillastui täysin odottamatta ja käski hakea eropaperit, allekirjoitin ne. Asunto minulle ja lapsilleni järjestyi onneksi kolmessa päivässä, pääsimme vihdoin pois siitä helvetistä.. Niin luulin silloin. Mutta sitä helvettiä on riittänyt näihin päiviin saakka. Lasten isä on totaalisesti kieltänyt, ettei nykyinen puolisoni voi astua hänen tontilleen, ja olemme siitä pitäneet kiinni. Kuitenkin tämä exä on jatkuvasti lapsia meiltä hakiessa pitänyt uutta puolisoaan mukanaan. Nyt sitten kärähti meikäläisen käämi ja asiallisesti pyysin, että ex-mies jatkossa tulee ja hakee lapset yksinään. Helvetti oli sillä kertaa irti, sain kuulla mikä olin ja mitä tein ja että kenen syy ero oli.. Nyt su-iltana kävin hakemassa lapset kotiin, isä tulee uhoissaan autoni viereen tiedustelemaan, milloin lapset tulevat hänen luokseen. Olin väsynyt kaikesta ja kerroin etten tiedä.. Silloin alkoi leimuta, exä vaati, että lapset eivät voi tulla hänen luokseen ennenkuin minä olen pyytänyt anteeksi perjantaista käytöstä hänen nykyiseltä avovaimoltaan. Siis sitä että kielsin sitä naista tulemasta minun kotipihaani.. Exä kertoi, että on lapsille selittänyt kuinka sekaisin heidän äitinsä (siis minä) on. Ja hyvästeli lapset taas kerran, että "hyvää kesää, nähdään sitten ehkä ensi talvena". Lapsille omien sanojensa mukaan on selvittänyt koko tilanteen, mutta täällä meillä molemmat kertoivat tilanteen rauhoituttua, että he tiesivät isänsä ajatuksista vasta minun autoon tullessa. Poika 10-vuotta oli tosi agressiivinen kotimatkan alkaessa. Tyttö 8-vuotta itki heti autooni tultua. Exän ja minun kotiemme välimatka on 29 km, sillä matkalla kuitenkin sain onneksi puhuttua lasteni kanssa ja kotiin tultua, minulla oli onneksi 2 iloista lasta. Molemmat sanoivat, ettei nyt enää tarvitse pelätä. Lapsilta putosi tosi iso taakka harteilta kun pääsivät kotiin. Nuorin, tytär kertoi, kun kysyin pelkääkö hän isäänä, että "tavallaan".. Tiedustelin myös tätä meidän ns. normiperhetilannetta, että pelkääkö hän minun uutta puolisoani (jota molemmat lapseni kutsuvat isiksi), tyttö vastasi, että EI! Poikaa jututin myös, ja hän oli samaa mieltä uudesta puolisostani. Isäänsä myös 10-vuotias poikani pelkää.. 4 vuotta olen yrittänyt exääni ymmärtää ja ihan vaan lasten takia, mutta nyt ymmärrykseni on loppu. Olen viimeinkin sen tajunnut, että lastemme kautta exä ratsastaa kohti omia periaatteitaan ja mielipiteitään. Piittaamatta lainkaan lasten hyvinvoinnista. Nyt toivon itselleni vain voimia ja jaksamista, että saisin turvattua lasteni ja nykyisen perheen turvallisen ja pelottoman elämän!!!
Todella tuttua tuo itsemurhalla uhkaileminen ja toisten hyväksikäyttäminen. Narsisti tietää aiheuttavansa tuskaa puolisolle ja lapsille, muttei välitä heidän tunteistaan pätkääkään.
Tuo ei ole mitään narsismia, vaan aivan normaalia erokäyttäytymistä, jos pitää erota,pitää olla valmis kärsimään! Terveisin Narsisti…..
kyllä kuulostaa aivan narsistin toiminnalta!
Lapsen erokriisi. Erolapsi koulussa.
Opettaja tv kesustelusta lainattu.
Suomalaisista avioliitoista suuri osa päätyy eroon. Avioliiton raunioille jäävät sinnittelemään lapset, joille ero voi tulla täysin yllätyksenä ja varoittamatta. Hämmennystä saattaa lisätä eron jälkeenkin jatkuva vanhempien riitely, jossa lapsi jää helposti välikäteen tai jopa riidan pelinappulaksi. Tunnemyllerryksen lisäksi tulevat käytännön ongelmat, muutot, matkustelu ja tavaroiden kuljetus kahden kodin välillä
Miten avioero vaikuttaa lapsen koulunkäyntiin?
Voiko koulu tukea lasta ja perhettä vaikeassa elämäntilanteessa?
Vai onko se edes koulun tehtävä? Millä käytännön ratkaisuilla erolasten ja vanhempien elämää voisi helpottaa? Studiovieraina Bodil Rosengren Yhden vanhemman perheiden liitosta, Heikki Koiso-Kanttila Lastensuojelun keskusliitosta ja koulukuraattori Heli Clarke. YLE Teema tiistaina 23.3. klo 18.30..
Katso ohjelma
Studio Kotro kevät 2010
..Kommentit
Edellinen 1 |2 |Seuraava
Vierailija 22.03.2010 16:01:29
Lapsen erokriisi.
Lapsen kuuleninen ja hänen toivoukset olisi syytä ottaa huomioon. Lapsi on oman elämänsä asiantuntija.
Erään lapsen isä aisti, että hänen 11v. tyttärellä alkoi esinitymään merkkejä, jotka viestittivät, että lapsen kohdalla kaikki ei ole OK.
Lapsi oli kirjoittanut lappusia, joissa luki “mä en kestä, jos meidän iskä ja äiskä eroaa, – mikähän mua taas vaivaa, mä olen taas oksentanut koko viikonlopun”.
Ehkä lappuset oli jätetty takoituksellisesti ”hätähuutona” hänen pöydälleen.
Hänen kaveripiirissä oli monen lapsen vanhemmat eronneet, jotenka hänellä oli kosketuspintaa” erotapahtumiin, sekä huoltajuusriitoihin, joissa yleensä lapset jäivät äidille ja isä ”ulkoruokintaan”.
Isä huolestui tyttärensä tilasta. Eropäätöksen jälkeen lapsi totesi “tuon olen tiennyt jo kauan aikaa”.
Lapset ovat erittäin herkkiä aistimaan muutoksia kodin ilmapiirissä, mutta eivät kysele, eivätkä puhu asista, sillä lapsi jää odottamaan, “mitä tuleman pitää”.
Toisekseen lapset ja nuoret ovat “solidaarisia, eivätkä asetu jomman kumman vanhemman puolelle.
Lisäksi hänen kaveripiirissä useiden vanhemmat olivat eronneet, jotenka hänellä oli “kosketuspintaa” erotapahtumiin ja niiden siheuttamiin muutoksiin lasten ja nuorten elämässä.
Lapsen isä kysyi tyttäreltään, “mitä sinä haluat tulevalta elämältäsi?
Isä kirjasi lapsen toivomukset, josta isä teki yhteenvedon sosiaalitoimelle.
”Toivoisin, että huotajuuspäätöksessä otettaiin huomioon seuraavat toivomukseni.
Kaikki parhaat ystäväni asuvat kotikaupungissani. Muutto toiselle paikkakunnalle ja toiseen kouluun tuntuisi vaikealta.
Asumisjärjestelyt: Toivoisin, että veljeni asuisivat kanssani. Toivoisin, että uusi asunto löytyisi läheltä kouluani, tai muuten hyvien kulkuyhteyksien päässä koulustani.
Toivoisin, että saisin asua veljieni ja isäni kanssa.”.
Tytär allekirjoitti toivomuslistan.
Isä varasi ajan sosiaalitoimesta, jossa lapsi kävi yksinään keskustelemassa sosiaalityöntekijän kanssa.
Lisäksi isä varasi ajan koulun terveydenhoitajalle, jossa lapsi sai keskustella tulevasta elämänmuutoksesta. -Terveydenhoita kysi lapselta saako hän kertoa asiasta opettajalle ja luokanvalvojalla, johonka lapsi suhtautui myönteisesti.
Nämä tapaamiset viestittivät lapselle, että hänellä on opettajan ja luokanvalvojan tuki, mikäli hänen terveydentilassaan ja koulumenestyksessä on vavaittavissa jotain sellaista, jossa he voivat olla lapselle tukena.
Sosiaalitoimen päätös asumisesta ja koulusta toteutuivat lapsen toivomalla tavalla.
Tapaamisoikeuksisille ei asetettu minkäänlaisia rajoja, vaan lapset saivat tavata etävanhempaansa aina kun se sopi heidän aikatauluun, sekä pitkään välimatkaan 300 km etävanhemman luokse.
Tänä päivänä kaikilla kolmella lapsella on ammatti ja vakituinen työpaikka.
Uudessa lastensuojelulaissa korostetaan lapsen oikeuksia tulla kuulluksi ja huomioiduksi eropäätöksissä. Valitettavasti lakia ei noudateta kaikilta osin.
Eräs pitkään sosiaalalalla työskennellyt henkilö, joka on kouluttanut vuodesta 2002 lähtien sosiaalityöntekijöitä uuden lain johdosta totesi eräässä luennossaan “Minä en mahda mitään sille, jos sosiaalityöntekijät eivät noudata uutta lastensuojelulakia.- Viranomaisten tehtävänä on valvoa, että uutta lakia noudatetaan”.
Herää kysymys, toteutuvat lapsen oikeudet, siten kuin uusi laki määrää, vai ovatko jotkut päättäjätahot “aseentellisia” ja suosivat jompaa kumpaa vanhempaa?
Lapsen oikeudet eiväy toteudu. Päättäjät uskovat vain toista vanhempaa, sitä joka on lahjakas valehtelija. Päättäjät eivät vaivaudu ottamaan selvää toisesta vanhemmasta. Lapsilta ei kysytä haluavatko he tavata etävanhempaa. Lasten äiti saa valehdella ja puhua pahaa lasten isästä. Lasten käytöshäiriöt äiti laittaa etävanhemman piikkiin. Kukaan ei halua tarkastaa Äidin tarinoiden todenperäisyyttä. Surullista!
Grandmother.
Olen täysin samaa mieltä!
Minun ex-mieheni uhkasi aina lapsella kun sanoin jättäväni hänet. Sanoi joka kerta, että ”lasta et sitten saa mukaasi”. Se sai minut pysymään hänen luonaan vuosia.
Kunnes eräänä päivänä mitta täyttyi ja lähdin lasten kanssa salaa pois. Muuten en olisi päässyt lasteni kanssa pois exän vallan alta.
Nyt elämme lasten kanssa toisella paikkakunnalla ja kaipaamme elämäämme rauhaa. Mutta kaikella tavalla kiusanteko jatkuu, ja se tapahtuu lapsen kautta. Lapsenparas jää kakkoseksi exän halujen mennessä edelle.
Ollessani lasten kanssa turvakodissa lähdettyämme perheen yhteisestäkodista pois, sain sieltä vinkin mennä narsistin uhrien vertaistukiryhmään. Ja siellä ryhmässä valkeni, että olen vuossia elänyt narsistin kanssa henkisessä väkivallassa.
Nyt tänä päivänä voin hengittää vapaammin ja toivon, että lapsikin saisi joku päivä hengittää vapaasti ilman pelkoa. (Hän itse ilmaissut että pelkää isäänsä).
Hei!Nostan sinulle hattua että olet uskaltanut lähteä;)se tuskin oli helppoa mutta hoitui kuitenkin vai?Olen kiinnostunut siitä miten selvisit elämässä eteenpäin??Minne menit kun lähdit,oliko sinulla säästöjä että sait uuden kodin toiselta paikkakunnalta??olen itse korviani myöten täynnä tätä elämää miehen/lasten isän kans ja olen toden teolla nyt siinä pisteessä että joku pvä lähden lasten kans.Haastavaa sinänsä kun meillä 4 yhteistä lasta joista pienin 6kk,ja 2v 4v sekä 9v.Haluaisin kuulla enemmän,josko saisin neuvoja miten voin toimia yst.terv:miian1@hotmail.com
Olen mös narsistin uhri. Nyt erosta on 9v ja kummasti siitä selviää, vaikkakin henkiset arvet jäävät. Lapsemme olivat 9,11, 14 ja 15. Voimia teille, jotka olette siinä tilanteessa, että mietitte lähtöä.
Voi teitä, valitettavasti narsisteja on maailmassa niin vähän, että niitä ei jokaiselle eropalstalle riitä. Tästä on tullut muoti-ilmiö purkaa omaa pahaa oloa syyttämällä toista. Veikkaan, että nämä narsistiksi syyttävät ovat itse jollain tasolla narsisteja, huonoine itsetuntoineen, koska hyvällä itsetunolla varustettu ei aloita suhdetta narsistin kanssa vaan päättää suhteen alkumetreille.
Kappas,,,itse narsisti siellä huutelee =))
Pitäisi olla aika varovainen ennen kuin syyttää ketään narsistiksi. Narsistin ”oireet” voivat olla ihan tavallista huono itsetuntoa, aspergeria, suuttumusta tms. Käsitykseni mukaan tässä maassa on kourallinen lääkäreitä jotka voivat tehdä diagnoosin. Jos seuraa näitä palstoja niin näitä ”lääkäreitä” on joka tuvassa ja niemennotkossa.
Ihan vain heittona. Narsisti pitää aina toista narsistina ja syytää kaikesta toista…eli mihin tämä nyt johtikaan.?? Jokaisessa ihmisessä on yleensä narsistisia piirteitä olematta kuitenkaan narsisti.
ELI: Välttäkää toisen leimaamista ihan vain toisen itsekkyyden, ilkeyden tms perusteella.
Narsisteja on varmasti, mutta ei jokainen eronjälkeinen aviomies/avomies ole narsisti vaikka piirteitä löytyykin. Samaa voisi sanoa nimittääin aika monesta naisesta.
näille huonon itsetunnon omaaville,kilteille .narsistinen voi mielinmäärin kiusata..ensin ollaan niin suukot ja halit rakkaita,,mutta uhri saatu henkisesti nujerrettua hän nauttii
Itse olen 99.9 prosentin varmuudella ollut pitkään suhteessa narsisti miehen kanssa. En millään halunnut myöntää asiaa itselleni, enkä muille, vaikka myös ystäväni näin sanoivat. Vuodet kuluivat tuli erittäin huonoja aikoja, jolloin minusta revittiin kaikki irti. Suhde jatkui oli taas parempaa aikaa kun mies lepytteli minua, koska oli tulossa taas joku katastrofi ja lopulta uusi ihana nainen. Kun sitten uskallisin katsoa rehellisesti elämäämme ja tämän miehen tekosia, minulta oli viety itsetunto, olin halveksittu täysin arvoton ihminen. Minussa oli kaikki maailman viat. Vaikka todellisuudessa olen avoin, elämänmyönteinen, ymmärtäväinen, ihan perustavallinen nainen. Voin ihan kamalan huonosti, minut oli imetty tyhjiin aina vaan uudestaan. Eniten pelottaa miten tyttäremme selviää, en ole mistään saanut varmaa tietoa liittyykö tähän persoonatyyppiin syvällä oleva naisviha ja sovinistisuus. Tyttölapsen puolesta asia pelottaa. Ei hän halua päästää minua irti, vaikka itsellä jo kaksi vuotta uusi suhde. Myös aikaisempi vaimo on mukana kuvioissa. On se aika hurjaa elämää, koskaan ei tiennyt mitä tapahtuu. Henkinen väkivalta, hallitseminen eri tavoin, puhumattomuus, arvoituksellisuus ja jatkuva valehtelu. kai täsät hengissä selviää.
Itse olen käynyt terapiassa juurikin keittiöpsygologin narsistiksi ”varmasti” epäiltynä. Samoin levitti tätä ”varmaa tietoa” kylille. Terapiassa selvisi, että olin burnoutin partaalla ja että itsetuntoa ja empatiakykyä löytyy. Olen opetellut lähinnä deletoimaan liikoja töitä, joita tein koska lapsuudenkodissani kovaa työntekoa pidetiin miehen velvollisuutena. Sorry, mutta en enää usko näitä narsistiepäilyjä, kuin vasta diagnoosin kautta =) Totta on, että juurikin silmitön toisen syyttäminen ilman itsekritiikkiä liittyy vahvasti itsekeskeisyyteen.
So last season…
Tien kanssa mitä elämä narskun kanssa on eron jälkeen.meidänkin erosta vuosia mutta silti exä kiusaa…lupaa ottaa lapsensa ja kun päivä tulee ei avaa ovea tms..hän sanoo ajat milloin on ottamassa lasta, minulla ei saa olla mitään silloin.olen ehdottanut tapaamisten laittamista paperille mutta ei..ja eniten tässä kärsii lapsi joka aloittaa koulunsa ensi syksynä. vanhemman lapsen sai alistettua niin pohjalle että lapsuuden tuhoja korjataan vieläkin.
Kohta 3 vuotta erosta ja edelleen narsku kiusaa… Maksamattomat velat, tavaroitani hän ei palauttanut, levittelee huhua että haluan muuttaa takaisin… Uudelle kumppanilleen kertoo kuinka olen mustasukkainen, katkera ja haluan tuhota hänen onnensa… Olen varas, häiriköin hänen omaisiaan ja katkera kun ” hän” jätti minut… Tilanne oli toisin päin, en saanut edes kaupassa käydä yksin, viina ja väkivalta astui kuvioihin, vieraat naiset ja petetyt lupaukset…aikani yritin asianajajan kautta saada omat ja lasteni tavarat yhteisestä asunnosta pois. Käteen minulle jäi asianajajan palkkiot maksettavaksi ja tavarat hänelle. Sana sanaa vastaan… Eli näin täällä lakia luetaan meillä Suomessa.
Narsistin erottaa ei narsistista, muuten vain ilkeästä ihmisestä sillä, että narsisitilla ei ole yhtään hyvää ja normaalia suhdetta. Narsisti ei ole ilkeä vain puolisolleen, vaan myös lapsilleen, alaisilleen, ja keille tahansa, joiden avulla hän ei pysty saamaan ihailua, tai muuten hyötymään heistä. Narsisti ei myöskään rakasta ketään. Koskaan.
narsisti rakastaa itseään vain,muut ihmiset hyväkskäytetään,rahassa ja seksuaalisesti..riippuvuus,seksiin,peleihin alkoholiin ym. yleistä
Minulla on sisar, joka on vaikeasti masentunut, mutta siitä huolimatta hänellä on myös narsistisen persoonallisuushäiriön piirteitä. Niitä ovat täydellinen empatian puute, häikäilemättömyys, toisten hyväksikäyttö, tarve hakea huomiota itsemurhalla uhkailemalla mikä kohdistuu etenkin vanhuksiin ja muutoinkin huonosti voiviin ihmisiin. Itsekeskeisyys, kateus, itsekkyys, tarve pitää valtaa toisten yli Hän on aina oikeassa, muut väärässä. Ei häpeä mitään. Ei pyydä koskaan anteeksi. Halu tehdä kiusaa. Raha ja materia erittäin tärkeitä. Ei auta missään, mutta vaatii toisia auttamaan häntä. Erittäin taitava taktikko, näyttelijä ja valehtelija. Kaksikasvoinen.
Mieheni on eronnut pari vuotta sitten exästään mutta suostui muuttamaan talosta pois vasta vuonna 2015 elokuussa kun mieheni suostui maksamaan hänelle tarpeeksi talosta. Muutin itse parin kuukauden päästä siitä mieheni kanssa asumaan ja sen jälkeen ollut aivan kamalaa.heillä on 12 vuotias tytär ja se on äitinsä pelinappula. Exä päättää koska tulee ja ei tule. Viikonloppuja on sovittu ja ne perutaan perjantaina ennen kuin tyttö pitäisi hakea. Ja kun hän vain saa jostain kuulla että meillä on sovittu viikonloppu menoa niin joudutaan perumaan ne jotta tyttö voi olla meillä. Enään meillä ei ole mitään viikonloppu suunnitelmia kun tämä nainen hallitsee kaikkea. Meidän naapureille hän soittaa et mitä meillä tapahtuu ja mitä me tehdään, onko meitä nähty. Hän haukkuu miestäni täysin onnettomaksi, alkoholistiksi ja että sillä on huono itsetunto ym.hän edelleen hakee täältä tavaroita ja päättää mitä menee hänen tykönsä vaikka sanottu on et ei ole hänen tavaroita ja ei mitään asiaa enään. Nyt lauantaina viimeksi lähti leikkimökki pihasta. Mieheni ei voi asialle mitään. Kävivät kerran lastenvalvojalla puhumassa ja siellä kaikki oli ok ja kun ulos pääsi niin nainen ei halunnutkaan sopia asioista. Mieheni maksaa tytöstä äidille elatusapua 250 € kuussa ja nyt kun mentiin heinäkuussa naimisiin niin samantien tuli puhelu että täytyisi maksaa enemmän että on tytölle luvannut hoito hevosen. Minulla on 10 vuotias tytär joka meillä ainakun sovitaan muuten asuu isältään ja sen kans ei tarvii vääntää mistään, ei edes rahasta. Me ollaan mieheni kanssa keskenämme alettu tappelemaan kauheasti hänen exästään kun kummankaan pää ei kohta enään kestä että joku muu hallitsee meidän elämää ja sanelee säännöt. Toukokuussa tämä exä uhkasi tehdä minusta lastensuojeluun ilmoituksen kun olin omaa lastani muka komentanyt liian kovin. Me tarvittaisiin apua tilanteeseen mutta en osaa lähteä sitä mistään etsimään kun tuntuu että lastenvalvojallakin on aina vaan sen äidin puoli, tiedän kokemuksesta, kun mua siellä katsottiin hieman kieroon kun mentiin oman lapsen kanssa ja suostuin täysin kokeilemaan miten isän kanssa asuminen sujuu, ja nyt asunut siellä kolme vuotta ongelmitta 😊